Chernobyl

Aamulla aikainen herätys, sillä bussi Chernobyliin lähtee läheiseltä aukiolta vajaa kilometrin päästä 09:00. Aamulla ensimmäisenä herännyt ryntäsi toiveikkaana vessaan toivoen veden toimivan taas, turha toivo. Muutama huuhteli hiukan itseään pullovedellä kun me muut kiskoimme uudet vaatteet parin päivän hellehikien päälle. Suuntasimme siis bussille ja aloitimme pitkän matkan kohti Chernobyliä. Ukrainalaisilla asvalttifirmoilla on todennäköisesti joku yhteistyösopimus Monroen kanssa. Iskunvaimentimet ovat taitavat olla maan myydyimpiä kulutushyödykkeitä sillä ryskytys oli aikamoista. Onneksi kotimaassamme on hammashoito kansainvälistä huippua, sillä yllätyksekseni paikat olivat vielä paikallaan perille saapuessamme.

Chernobylissä löysimme oppaamme, joka selitti aluksi meille hiukan paikan historiaa hiukan puutteellisella englannilla, vahvasti murtaen, mutta kuitenkin riittävän asiallisesti, jotta saimme suurin piirtein selvää. Allekirjoitimme vastuuvapautuspaperit ja lähdimme bussilla kohti räjähtänyttä reaktoria. Matkalla pysähdyimme ruokakaupassa ostamassa hiukan virvokkeita. Meillä oli jo reput täynnä vettä mutta esim. oppaamme osti kahden litran putelin kaljaa. Seuraavaksi pysähdyimme mm. räjähdyksen jälkeisiä tulipaloja sammuttaessaan henkensä uhranneiden palomiesten muistomerkillä, paikallisella kirkolla ja tuhotulla kylällä. Aivan itse voimalan kupeessa pysähdyimme vielä jäähdytysaltaan sillalla katsomaan ydinjäähdytysvedessä uiskentelevia yli kaksimetrisiä jättimonneja. Reaktori itsessään oli osittain peittynyt rakennustelineillä, sillä räjähtäneen reaktorin päälle oltiin valamassa uutta betonisinettiä. Reaktorialueella oli valokuvaaminen kielletty, mutta otimme toki muutamia salakuvia.

Voimalalta jatkoimme matkaamme Pripyatin aavekaupunkiin. Ensimmäiseksi pysähdyimme kaupungin hotellille ja kiipesimme sen kattoterassille katselemaan näköaloja. Oli muuten kävelykepeillä melkoinen urakka, sillä jostain syystä hotellin hissit eivät enää toimineet. Kävimme toki tutustumassa myös kuuluisaan maailmanpyörään sekä autiooon uimahalliin Aikamme Pripyatissa seikkailtuamme palasimme takaisin lähtöpaikkaamme, jossa pääsimme lounaalle (aamupalalle). Päivän kulinarismiseikkailut alkoivat perinteisellä kolmen ruokalajin aterialla. Alkupalaksi herkullista kalaa, salaattia, pieni leikkele ja ällöttävää hyytelökinkkua, joka oli täynnä jotain jänteenpaloja. Alkupala kakkoseksi perinteiseen neukkutyyliin valmistettua borsch-keittoa. Pääruokana maukasta stroganoffia, lisukkeena yllättävän herkullista puuromaista riisiä ja niitä venäläisiä taikinapalloja joiden sisällä on jauhelihaa: mikäseniidenniminytoli. Lounaan jälkeen hyppäsimme bussiin ja suuntasimme takaisin Kiovaan.

Kaiken kaikkiaan Chernobyl oli mielenkiintoinen paikka mutta turistikierros lievä pettymys. Myöskin jälkikäteen jäi fiilis, että paikan vaarallisuutta jne. liioitellaan turistien rahojen toivossa. Myöskin autio Pripyat oli mielenkiintoinen nähtävyys, mutta hiukan teennäinen. Sää oli loistava, vaikka hiki virtasi jatkuvasti. Voisin ehkä suositella muillekkin, mutta hommatkaa paikallinen opas/tulkki ja menkää muutamaksi päiväksi tutustumaan paikkoihin omatoimisesti. Turistikierros oli sikahintainen ja turhan hätäinen ja teennäinen.

-Mikko Laakkonen